Kolme yötä remontin valmistumiseen

Meillä eletään ERITTÄIN hektisiä aikoja. Jouluksi pitäisi päästä uuteen kotiin ja aikaa on nyt enää kolme päivää. Paljon tapahtuu joka päivä ja nyt näyttää jo siltä, että talon valmiusaste tulee yllättämään meidät todella. Vielä muutama viikko sitten olin lähes luopunut toivosta, mutta joulun ihme on tapahtumassa.

Autotallin edestä on voinut aamuisin laskea toistakymmentä autoa jo pitkään. Tekijöitä siis piisaa. Nyt on haasteena homman vienti maaliin ajoissa ja koko projektin koordinointi. Viimeisten viikkojen aikana olen oppinut remontoinnista erittäin paljon. Tärkein oppini on ollut: tätä ei ihan heti uusita.

Ei siksi, että pettymysten määrä olisi voittanut onnistumisten määrän. Vaan siksi, että varsinkin näin massiivisen muutoksen tekeminen vaatii tilaajalta varsinkin loppuvaiheissa todella aktiivista osallistumista.

”Minkälainen kynnys tähän laitetaan?”

”Laatat eivät nyt riitä, mitä tehdään?”

”Parkettia jää yli, mitä sillä tehdään?”

”Tilaamanne valaisimet eivät käy tähän seinään, voitko hakea uudet?”

Kysymyksiä on loputtomasti. Valehtelen, jos väitän, etteikö tämä olisi vaikuttanut työtehooni. Onhan se. Perjantaina aamulla minulla oli aikaa kahdeksan minuuttia löytää sopiva lasiovi kylpyhuoneeseemme. Google, luuri ja halu saada homma valmiiksi: näin se toimii. Silti tuhlasin muiden aikaa ja viivästytin palaveria viitisen minuuttia hoitaessani remonttiasioita.

Nostan hattua korkealle FixTecin Antille Reilimolle, Niko Suhoselle ja Erkki Martinille: he ovat kaikki sitoutuneet tavoitteeseen ja haluavat saada kotimme valmiiksi jouluksi. Ei paineita, mutta puolet suvusta on tulossa kylään muutaman päivän päästä… Suuri kiitos jo nyt myös Gloria Keittiöiden Toni Nurmelle, joka on yrittäjänä kyllä saanut roikkua kanssani puhelimessa viikon aikana enemmän kuin vaimoni vuodessa. Ja virolainen taikuri Ervin Hang EH-Laaturakennuksesta, joka hymyilee ja tekee. Iso kiitos myös KP-Tiimin porukoille ammattitaidosta. Koko tiimin ansiosta myös pihasaunamme lämpenee jouluaattona.

Vastoinkäymisistä ei silti ole ollut viime aikoina pulaa.

Kiireessä unohtui toinen kerros vesieristyksestä- > FixTecin kaverit korjasivat hommaa omaan piikkiinsä pitkin yötä.

Kylpyhuoneen lattian pintavalussa tapahtui jotain ja se lähti osittain irti pohjasta -> piikataan auki ja korjataan. Taas iltatöinä.

Vesijohdon lämmitys vuosi ulkosaunan lattian märäksi -> kuivuri kiinni lattiaan viikonlopuksi ja laatoitus alusta.

Listaa voisi jatkaa aika paljon. Mutta sanottakoon, että tekijöiden asenne vaikuttaa todella paljon myös asiakkaan asenteeseen. Toistaiseksi kaikkien FixTecin kaverien asenne on ollut loistava: korjataan virheet, painetaan eteenpäin ja pysytään aikataulussa. Heillä toimii myös sisäinen laatukontrolli. On huomattavasti parempaa tietää virheistä silloin, kun ne voidaan korjata, kuin muutaman vuoden päästä, jolloin korjaaminen maksaa potenssiin kolme. Uskon, että moni muu olisi ollut hiljaa omista mokistaan ja antanut asiakkaan huomata virheet joidenkin vuosien kuluttua.

Nyt on vielä kolme päivää jouluun ja myönnetään, että kotimme tulee olemaan jouluna paljon valmiimpi mitä vielä muutama viikko sitten uskoin. Kiitos koko tiimin mahtavan tsempin!

Alla on kuvia siitä, miltä homma näyttää nyt. Tänään pääsemme siivoamaan yläkerran huoneet ja muuttamaan tavarat niihin. Maanantaina on käyttöönottotarkastus (laajennusosamme oli rakennusluvan alainen työ) ja jo keskiviikkona pitäisi talossa viettää joulua perheen sekä lähisuvun kesken.

Nyt ei enää vastoinkäymisiä toivota, sillä päivän viivytys johtaa siihen, että muutamme taloon vasta joskus tammikuussa….

Petri

WP_20141220_21_25_56_Raw

Alakerran WC

WP_20141220_21_25_48_Raw

Sähköt tulevat taloon! Ledeissä tehoa riittää. Takka on vielä pinnoittamatta ja olkkarissa ”pientä sälää”.

WP_20141220_18_29_56_Raw

Savon kattomallinen liesituuletin kaikessa tyylikkyydessään. Kun laitettiin virrat päälle, ei laite toiminutkaan. Pikkufiba: sähköt on kytkemättä huippuimuriin. Onneksi näin, sillä itse laite toimi. Nyt se on jo kytketty ja testattu ja hyvin toimii!

WP_20141219_23_48_44_Raw

Ensimmäinen täysin valmis tila! Yläkerran kylppäri. Tosin vielä suihkuseinää vailla. Tästä tuli niin hieno, että rouvani päätti käyttää täällä jatkossa vain pitkää iltapukua. Antti, ylpeä kylppärin tekijä, vieressä.

WP_20141219_21_13_07_Raw

Bongaa lasikaide! Aika minimalistinen ja tyylikäs. Ainakin minun mielestäni. Mahtaakohan se kestää?

WP_20141219_20_01_46_Raw

Pientä iltapalaa perjantaina klo 22.

WP_20141219_18_52_26_Raw

Bauhausista bongaamani valot (seinässä) ovat mielestäni hienot! Kivitasotkin on jo paikallaan.

Design vs. käyttöliittymäsuunnittelu

screenshot_180

Miksi design tarkoittaa liian usein huonoa käyttöliittymää? Tässä esimerkki Hotelli Helkan WC:stä. Hana. Aloitin heiluttamalla käsiäni sen alla (luulin elektroniseksi). Ei vettä. Sitten painoin nuppia. Ei vettä. Sitten nostin nuppia. Ei vettä. Lopuksi väänsin nuppia. Sain vettä! Hana oli joku Alessi Bagnon malli. Italialaista disainia.

Kädet kuivatakseni tungin ne tuohon mustaan aukkoon ja odottelin. Ei tullut ilmaa. Sitten kumarruin ja kurkkasin: siellä onkin paperia. Aukko on sen verran alhaalla, että keskimittainen mies ei kumartumatta ymmärrä, mitä aukosta tulee. Pyllistäminen pakollista käsien kuivaamiseksi.

Remonttiprojektissa on alkanut kiinnittää huomiota outoihin asioihin, kuten hanojen käyttöliittymäsuunnitteluun. Miksi yksinkertaisesta asiasta tulee tehdä vaikeaa? Jos kylppärissä ensimmäistä kertaa käydessä joutuu miettimään, että miten ihmeessä tämän hanan saa päälle, vettä suihkuun tai vessan vedettyä, puhutaan kikkailusta. Ei designista.

Toinen esimerkki on Tukholman satamasta bussilippuautomaatilta. Voit kokea saman fiiliksen missä tahansa VR:n automaatilla. Jotta automaattia voi käyttää myös pyörätuoliasiakas, vääntelevät muut käyttäjät itsensä oudolle mutkalle. Ehkä tähänkin olisi voinut miettiä molemmille hyvän ratkaisun? Todennäköisesti tämäkin kompromissi on huono sekä seisoville että istuville käyttäjille.

WP_20141030_07_40_34_Raw

Ugh.

Jouluksi omaan kotiin? Remontti loppusuoralla

Tarkoituksenani oli pitää blogia remontin edistymisestä paljon useammin, mitä olen pitänyt. Tämä on itse asiassa vasta toinen postaus aiheesta. Mutta tämä arki Suomessa on yllättänyt kiireydellään, niin ei aikaa ole oikein jäänyt kirjoitteluun. Kuvia olen ottanut ahkerasti ja niistä löytyy koonti alempaa.

Ne, jotka ovat seuranneet minua Facebookissa tai Instagramissa, ovat kuvien avulla nähneet, minkälaisen muutoksen talomme on läpikäynyt viimeisen kolmen kuukauden aikana. Nyt, 14.11.2014 on aikataulun mukaisesti viisi viikkoa aikaa saada remontti valmiiksi.

Remontti eteni ensimmäisen viikon aikana varsin reippaasti. FixTecin pojat piikkasivat laattojen loppuja seinistä, hioivat kylpyhuoneiden seinät ja lattiat timanttikoneella ja tasoittivat seinät.

Myös keittiön ja olohuoneen välinen kantava seinä tuettiin, purettiin ja muurattiin uusiksi uuteen korkeuteensa. Tilasta tuli todella avara ja antaa jo ideaa siitä, minkälainen näkymä on keittiöstä olkkariin ja toisin päin.

Vettä tupaan

Sitten alkoi tulla yllätyksiä. Kun olin pyöräilemässä Haute Routella elokuun lopussa, oli Suomessa todella kovia rankkasateita. Ensimmäinen yllätys tuli sisään vetenä katolta. Talossa on tapahtunut vesivahinko noin kaksikymmentä vuotta sitten ja silloin katto tiivistettiin uudelleen. Nyt tiivistys oli pettänyt katon harjasta ja vesi valui siitä hormin viertä välikatolle ja edelleen yläkertaan. Vettä tuli välikattoon reilusti, villat kastuivat ja samoin betoni.

Ei auttanut FixTecin kavereiden kuin keskeyttää sisähommat ja hypätä katolle vuotoa korjaamaan. Katolle laitettiin väliaikaiset muovit, joilla tukittiin vuoto ja välikattoon vietiin rakennuskuivuri, jonka teho ei kuitenkaan riittänyt. Yläkerran katon alapuolelle asennettiin lopuksi infrapunakuivuri, joka hoiti homman. Katto on tosin vieläkin väliaikaisilla muoveilla ja odottaa lopullista korjaamista.

Ja viemärit kulkivat… missä?

Seuraava yllätys odottikin ulkotöissä. Talon eteen piti kaivaa valtava monttu lasilaajennuksen perustuksia varten. Kun monttua avattiin, todettiin, että talon neljästä syöksytorvesta vain yksi oli johdettu kaivon kautta ojaan ja muista vesi valui suoraan maahan. Siis rakennustermein vesi oli ohjattu salaojiin. Ongelma on siinä, että tällainen ei enää ole säännösten mukaista – eikä myös järkevää. Siis ei muuta kuin lisäpäiviä kaivinkoneen vuokrasopimukseen ja kaivamaan vallihautaa talon ympäri. Tätä tehdessä myllättiin koko 700 neliöinen puutarha mutavelliksi, joten pihaan budjetoidut nolla euroa eivät tule riittämään oikein millään. Kaivaessa vastaan tuli kalliota, johon tarvittiin timanttisahausta ja projekti venyi entisestään. Ja rahaa paloi.

Putket vaihtoon

Samalla kun kaikki sisällä revittiin auki, päätimme vaihtaa kaikki vesiputket. Kupariputkilla kun ikää on jo 25 vuotta, ei niillä montaa vuotta enää eloa edessä olisi. Ne vaihdetaan komposiittiputkiin lähinnä kustannussyistä sekä siksi, että nykysäännösten mukaan kupariputket tulee esim. kylpyhuoneessa vetää pintavetona. Emme halua putkia törröttämään laatoituksen yläpuolelle, joten komposiittia vain seinän sisään! Tämäkin oli yksi asia, jota emme osanneet budjetissa ennakoida ja kassa kilahti päätöksen myötä taas viitisen tonnia pienemmäksi.

Pihasaunaan viemäröinti?

Takapihallamme on rinteeseen kaivettu viinikellari, joka on valmistunut kymmenisen vuotta sitten. Meillä ei viini kellarissa säily, joten siitä tulee puulämmitteinen pihasauna. Alussa pohdimme, että jotta pihaa ei tarvitsisi kaivaa auki, ei saunaan tehdä viemäröintiä. Jos saunassa on vain kantovesi, ei viemäröintiäkään lain mukaan tarvita.

No, kun takapihan vallihauta avattiin, löydettiin mystinen viemäriputki, joka meni päätalolta viinikellarin alle. Näyttikin siltä, että kellariin on kymmenisen vuotta sitten tehty viemärivaraus, jota ei tosin näy missään papereissa.

Loppujen lopuksi outo putki olikin saunan sadevesiviemäri (tontin ainoa!), joten saunaan vietiin sekä viemäröinti että juokseva vesi. Olihan kaivanto sinne jo auki.

Ajatukseni siitä, että viinikellarista tehtäisiin ”edullisesti” pihasauna vesittyi kerralla. Mutta toisaalta: 10 vuoden päästä lienen tyytyväinen, että homma tehtiin kerralla kunnolla. Saunaan päätettiin tehdä myös lattialämmitys, jotta sähköpatterista lauteiden alla päästiin eroon. Tällä hetkellä sauna odottaa sisätöitä. Lattia on valettu, vesi- ja viemäröinti tuotu sisälle ja kattoon timanttisahattu läpivienti piipulle. Lisää vain kiuas ja sauno! Ainakin melkein…

Aarteen etsintää remontin lomassa

Kun tyttäremme Julia huomasi, että kaivinkone riehuu takapihalla, joutui hän paljastamaan, että on kätkenyt omaisuutensa (kasan kolikoita) rasiassa jonnekin takapihalle. Alahuuli hieman väpätti kun multakasa kasvoi ja todennäköisyys oli suuri, että kaivurin kauha on aarrelaatikon jo rikkonut.

Kerroin FixTecin Ekille, että kaivavat varovasti, sillä pihaan on kätketty aarre.

Eräänä iltapäivänä sainkin tekstiviestin töihin, että aarre oli löytynyt, purkki oli vielä ehjä ja Julian eurot sekä frangit olivat tallella. Monenlaisia ovat urakoitsijoiden tehtävät!

Höyrysauna vai kylpyamme

Toki remonttiprojekti on paisunut lähinnä yllä kerrottujen yllätysten johdosta, mutta yhden idean saimme myös itse.

Istuskelimme illalla sohvalla vaimon kanssa, molemmat aivan rättiväsyneinä. Itse olin ollut jo päivätöissä sekä kahdesti kaatopaikalla, aamulla puoli seitsemältä ja tasan kaksitoista tuntia myöhemmin illalla. Topinoja on todellakin tullut tutuksi! Vaimokin oli tehnyt puutarhassa raivaustöitä koko päivän töidensä lisäksi.

Kysyimme toisiltamme, että jos tulisi lottovoitto (vaikka emme lottoa), niin mitä tekisi toisin remonttiprojektissa. Vaimo oli valmiina ulkoistamaan puutarhan raivaamisen ja minä voisin vähentää kaatopaikalla juoksemista. Mutta sitten mietimme, että itse asiassa höyrysauna olisi todella kiva juttu.

Vanhan sisäsaunan tilalle olimme suunnitelleet ison kylpyhuoneen, johon tulisi myös iso kylpyamme. Siihen tilaan saisi mainiosti myös höyrysaunan!

Ei muuta kuin Google auki ja ideoita hakemaan. Ja niitähän löytyi. Suomesta välineitä höyrysaunaan näytti myyvän lähinnä Harvia, jolle laitoinkin saman tien sähköpostia. Kuten lähes aina näissä rakennusprojektin tarjouspyynnöissä, saa vastausta odottaa vähintään viikon – ja usein vastausta ei edes tule.

Näin oli myös tällä kertaa, sillä Harvia ei vastannut tiedusteluuni lainkaan kolmeen viikkoon. Vastaus tuli vasta, kun laitoin toimarille ja myyntijohtajalle meilin, että myyntiprosessi kannattaa korjata tai ottaa yhteystiedot verkkosivulta pois.

Teoriassahan höyrysauna on vain valtava suihkukoppi, joka on kaikkialta vesitiivis. Ja lisäksi sinne tulee putket, joista höyrynkehittimen tekemä höyry johdetaan saunatilaan. Kuulostaa yksinkertaiselta, joten oli täysi yllätys, että muutaman neliön kopin tekeminen maksaisi töineen 25 000 euroa.

Päädyimme loppujen lopuksi tilaamaan kahden hengen poreammeen. Siinäkin on lämmintä ja suhteellinen kosteus varsin korkea.

Helppo projekti tilaajalle

Tilaajalle tämä on ollut erittäin helppo projekti. Tosin yhdessä vaiheessa minulla oli kaksi pomoa: vaimo ja FixTecin Eki. Kun tulin töistä, sain aina uuden työlistan, mitä ”voisi” tehdä huomisaamuksi. Usein tämä tarkoitti siivoamista, roskien viemistä, kaivamista tai muuta sellaista, jota ekonomikin osaa tehdä. Tosin painopisteen nyt siirryttyä viimeistelyyn, alkaa ekonominkin kyvyt loppumaan. Roskaakin kertyy vähemmän, joten lähes ”tumput suorina” odottelemme homman valmistumista.

Itse projektinhallinta on käytännössä ollut kokonaan FixTecin kavereilla heti purkuosuuden päättymisestä. Hommat ovat hoituneet todella hyvin: he vastaavat kaikista tilauksista, materiaalihankinnoista ja aikatauluttamisesta. Putkimiehet, sähkömiehet ja kaikki muutkin ovat tulleet heidän kauttaan. Itse olen hankkinut kahdet työhanskat sekä sorkkaraudan.

Pakko myöntää, että tämä on ollut minulle suuri helpotus, sillä myös omissa töissä riittää kiirettä ja tekemistä, eikä rakennusprojektin (ammattitaidottomalle) johtamiselle todellakaan liikenisi aikaa. Lisäksi kemiat toimivat ikäisteni kavereiden kanssa erinomaisesti, joten tuntuu siltä, että teimme nappivalinnan urakoitsijavalinnassa.

Suurin yllätys näin isossa remontissa on ollut se, että 100 000 euroa on pikkuraha. Talossa on 210 neliötä ja käytännössä vanhasta talosta jäi vain seinät. Ja osa niistäkin purettiin. Talostamme tehtiin siis täysin uusi, putkineen, lämmitysjärjestelmineen ja sähkövetoineen päivineen. En tiedä, enkä haluakaan enää tietää, olisiko ollut edullisempaa rakentaa täysin uusi. Mutta välillä se siltä on tuntunut.

Halvemmalla olisi varmasti päässyt, jos olisi pyörittänyt projektia itse ja työllistänyt erinäisiä porukoita Virosta, mutta suomalaisena yrittäjänä otin kunnia-asiaksi, että projektimme työllistää paikallisia, suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä. Laatu maksaa, mutta se myös kestää. Kun on itse käynyt lähes päivittäin katsomassa työn jäljet, voin jo nyt todeta, että hyvin on hommat tehty.

Nyt projektissa on käynnissä loppukiri. Yläkerrassa on muutama huone jo valmiina: väliseinät on purettu, uudet sähkövedot roilotettu seiniin ja johdot vedetty, pinnat tasoitettu ja maalattu, lattia valettu, katto laskettu ja paneloitu sekä parketti asennettu. Enää näistä huoneista puuttuu pistorasioiden asennus, niin ne ovat valmiita.

Tällä hetkellä tehdään kiivaasti myös yläkerran kylpyhuonetta valmiiksi. Rouvani laattavalinnat (missä menee muuten keraamisen laatan ja keraamisen levyn raja?) ovat aiheuttaneet pieniä mietintöjä tekijöissä, sillä 90 cm leveät seinälaatat eivät kuulemma ole ihan mitään jokapäiväisiä asennettavia. Yksi remontin takaiskuista liittyy juurikin näihin laattoihin.

Tilasimme laatat Laattasatamasta ja sieltä saimme myös erikoislaastit näille laatoille. No, laatat laitettiin seinään, mutta vielä kahden päivän päästä oli laasti märkää ja kävi tuuri, etteivät laatat pudonneet itsestään. Lähes kokonaan laatoitettu kylppäri jouduttiin purkamaan, vesieristämään uudelleen ja aloittamaan työ alusta eri laastilla. Luonnollisesti laastin toimittanut Laattasatama kielsi kaiken vastuun viallisesta materiaalista ja näin noin 1000 euron ylimääräiset työkustannukset jäivät, kenenkäs muun kuin meidän maksettavaksi. Terveisiä vain ko. yritykselle, että sana huonosta palvelusta kiirii nopeasti nykyään. Pienikin vastaantulo tai vastuunmyöntäminen riittäisi – sen kun yritykset ymmärtäisivät!

Tänään saapui myös julkisivua rajusti muuttaneen laajennuksen lasiseinä. Täytyy myöntää, että tuli hieno fiilis, kun sen näki paikoilleen asennettuna.

Kaikilla on kova tsemppi päällä, että jouluksi pääsisimme omaan kotiin! Elämä anoppilassa sujuu kyllä, mutta kun 90% tavaroista on vielä Sveitsin muutosta pahvilaatikoissa, alkaa omaa kotia jo odottamaan todella! Uskon tähän tiimiin, sillä porukka on hoitanut projektia todella upealla asenteella ja asiakaspalvelulla.

Tänään he ovatkin ansaittuja pikkujouluja viettämässä. Maanantaina jatkuu!

Petri Hollmén

 

Projektia toteuttamassa:

Alla kuvia projektin eri vaiheista

KUVIA ENNEN PURKUA

WP_20140717_002

Puutarha oli vuokralaisten jäljiltä ”aavistuksen” rehevöitynyt. Voitiin puhua viidakosta. No, tässä vaiheessa ei ollut tiedossa, että piha myllätään täysin.

WP_20140717_005WP_20140717_004

 

WP_20140717_028

Yläkerran aula. Tämä parketti oli ajatus säästää, hioa ja lakata vaaleaksi.

WP_20140717_027

Olohuone yläkerrasta katsottuna. Tämä parketti oli päätetty vaihtaa joka tapauksessa.

WP_20140717_012

Alakerran parketti oli lievästi sanottunat roisissa kunnossa.

WP_20140717_014

Takka oli ennen todella massiivinen ja takan sekä keittiön välinen seinä on ummessa.

WP_20140717_016

Suihkut ja saunaosasto. Ah, niin ihanaa mäntypaneelia ja mäntyovet!

WP_20140717_017

Alakerran kylpyhuoneen WC.

WP_20140717_020

Yläkerran aula kohti parveketta, jota ei koskaan käytetty. Parvekkeesta tulisi sisätilaa laajennuksen myötä.

WP_20140717_024

Yläkerran yksi makuuhuoneista. Tähän tuo matala seinä jäi, muista se purettiin pois.

WP_20140717_008

Vanha keittiö ja näkymä vanhaan pääsisäänkäyntiin. Tästä koko tilasta tulisi keittiötä. Tila on aika sokkeloinen ja suljettu.

WP_20140717_007

Vasemmalla keittiö ja oikealla olohuone sekä takka.

WP_20140717_011WP_20140717_006

PURKUVAIHEEN KUVIA

WP_20140823_18_15_49_Raw

Tässä takka on jo purettu ja väliseinä avattu. Koska seinä oli kantava, oli siinä väliaikaiset tuet. Sitten siihen rakennettiin kantava metallipalkki, joka jää katon alaslaskun sisään piiloon.

WP_20140812_19_30_46_Pro

Takan paikka.

WP_20140812_18_57_33_Pro

TV-huone

WP_20140812_18_57_05_Pro

Keittiö purkuvaiheessa.

WP_20140812_18_55_51_Pro

Eteisaula purkuvaiheessa.

WP_20140812_18_54_48_Pro

Sauna ja kylpyhuone purettuna.

WP_20140725_15_43_21_Pro

Yläkerran makuuhuone väliseinä avattuna. Emme halunneet turhia tiloja, joihin kerääntyy vain romua. Liika kaappitila on pahasta 🙂

WP_20140729_12_04_33_Pro

Saunan välikatossa oli asunut hiiri poikineen. Kesähelteillä tämän purkaminen oli suorastaan nautinnollista.

WP_20140729_14_30_38_Pro

Puutarha ennen sen ”räjäytystä”.

WP_20140731_18_30_20_Pro

Lasten lempihommaa oli hajottaa paikkoja.

WP_20140806_19_00_16_Pro

Näin poistuu vanha parketti!

WP_20140812_12_49_55_Pro

Yksi monista työmaapalavereista suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. Tässä taisi olla ensimmäinen yhteinen, kun purku oli jo pitkällä.

WP_20140723_010

Lapsityövoima parketinpurussa.

WP_20140723_007

Keittiö

WP_20140725_15_41_54_Pro

WP_20141011_15_00_06_Raw

Piha ”hieman” karsittuna.

WP_20140918_17_50_42_Raw

Pihasauna, joka piti rakentaa ”vain kevyin muutoksin”.

WP_20140915_17_06_30_Raw

Laajennusosan vaatima monttu. En tiennyt, että tulemme ostamaan pelkkää soraakin neljällä tonnilla.

WP_20140905_20_44_49_Raw

Tässä kaivetaan linjoja sadevesiviemäreille. Lasiseinän kulman kohdalla tuli vastaan kallio, johon piti sahata reitti timanttisahalla.

WP_20140903_17_22_42_Raw

FixTecin Antti ja Niko valmistelemassa laajennusosan valua.

WP_20140905_20_43_58_Raw

Pihasauna ”montun pohjalta”.

WP_20140905_20_44_07_Raw

Vallihauta talon ympäri.

 

WP_20140921_17_26_40_Raw

Vihdoin merkkejä jostain uudesta! Portaikon kattokoolaukset.

WP_20140923_17_55_08_Raw

Ulkoverhoilun purkua.

WP_20141002_16_44_45_Raw

Yksi ensimmäisistä uusista asioista talossa: takka.

WP_20140917_16_40_45_Raw

Jäspi Ilmavesilämpöpumpun sisäyksikköjä tuli neljä: kahteen makuuhuoneeseen, TV-huoneeseen ja olohuoneeseen. Putket menevät alaslasketussa katossa. 25 vuodessa on tarve sähkövedoille kasvanut huomattavasti ja niinpä huoneisiin ja seiniin roilotettiin uusia sähkövetoja paljon.

WP_20140915_17_02_24_Raw

Johdot vielä vapaana ennen katon koolausta.

WP_20140909_08_54_02_Raw

Tilaajilta remontti vaatii lähes päivittäisiä päätöksiä. Tässä mietitään, mitä liian matalalla olevalle ikkunalle tehdään: laajennetaanko? Mitä maksaisi? Jätetään sikseen? Vai laitetaanko umpeen? Tämä keittiötason taakse muutoin osittain jäävä ikkuna laitettiin umpeen.

WP_20140823_18_20_52_Raw

Näkymä keittiöstä olohuoneeseen oli parhaimmillaan näin avoin.

WP_20140905_20_42_46_Raw

Jäspin ulkoyksikkö tulee talon taakse syvennykseen. Tässä on sinne tulevat letkut jo vedettynä.

WP_20141023_17_40_47_Raw

Yläkerran kylpyhuone. Kaikki purettiin betoniin saakka.

 

WP_20141114_16_05_51_Raw

Keittiön lattialaatoilla on kokoa! 75 cm x 75 cm! Vaikka toisin luulisi, on isomman laatan kanssa laatoittaminen huomattavasti hitaampaa kuin pienemmällä.

Pieni kasa parketti odottaa asennusta marraskuun puolivälissä. Ajattelimme kunnostaa yläkerran ja TV-huoneen parketin, mutta se olikin osittain irti ja piti purkaa. Tämä tiesi yksistään noin 10 000 euron lisäkulun.

Pieni kasa parkettia odottaa asennusta marraskuun puolivälissä. Ajattelimme kunnostaa yläkerran ja TV-huoneen parketin, mutta se olikin osittain irti ja piti purkaa. Tämä tiesi yksistään noin 10 000 euron lisäkulun.

 

WP_20141102_14_31_45_Raw

Tellingit laajennusosan katon ja seinien rakentamista varten.

 

WP_20141114_16_05_06_Raw

14.11.2014 asennettiin Raision Metallin toimittama lasiseinä. Pidämme tästä jo nyt!

WP_20141113_16_34_31_Raw

Yläkerran huone lähes valmiina. Pistorasiat ja lämpöpatterit sekä lattialistat vielä puuttuvat.

WP_20141112_15_44_24_Raw

Yläkerran kylpyhuone vastoinkäymisen jälkeen: laatat irtosivat seinästä, silä laasti ei kovettunut. Vaalea laasti piti poistaa ja huone vesieristää uusiksi.

WP_20141111_21_24_31_Raw

Laatat taas seinässä! Seinälaatoillakin on kokoa.

WP_20141023_17_41_25_Raw

Yläkerran katto saamassa Effex-paneelia.

WP_20141102_16_07_53_Raw

Yläkerran huoneet suojattuna ”Ebola-ovilla” pölyyntymisen estämiseksi.

WP_20141104_16_47_17_Raw

Alakerran kylpyhuone upeassa smurffimaalissaan. Siis vesieristettynä.

WP_20141023_17_39_46_Raw

Keittiö. Reilun kuukauden päästä tässä pitäisi paistua joulukinkku.

WP_20141023_17_39_26_Raw

Näkymä yläkertaan. Tähän tulee lasikaide.

WP_20141023_17_39_56_Raw   WP_20141023_17_39_39_Raw

KAATOPAIKKATUNNELMIA

WP_20141020_19_12_54_Raw

Kallis kasa vanhaa parkettia.

WP_20140919_18_53_54_Raw

Lapset tutustumassa jätteenkäsittelyyn.

WP_20141002_20_08_58_Raw

Iltafiilistelyä Topinojalla.

WP_20140917_17_53_18_Raw

Elämämme laatikoissa. Näistä on haettu sitä sun tätä kuluneen neljän kuukauden aikana.

WP_20140831_09_47_38_Raw

Talo ja puutarha vuonna 1990.

 

 

 

Ruokablogista remonttiblogiksi

”Minä en tule koskaan rakentamaan taloa. Saatikka ostamaan remonttikohdetta.”

– Petri Hollmén, 2010 –

Toisin kävi. Mutta mitä sitä ei rakkautensa eteen tekisi. Ostimme siis viime vuonna vaimoni lapsuudenkodin, vuonna 1989 rakennetun Siporex-talon, joka on ns. alkuperäiskunnossa. Nyt talolla on edessä täysremontti. Tai osin se on jo aloitettu: purkuhommilla.

Ajattelin, että en ala tekemään remonttia, koska

a) en tiedä remontoinnista yhtään mitään ja

b) olin kuullut lähinnä vain huonoja kokemuksia rakennusalasta.

Miksei siis ostaa valmista?

No siksi, että kyllä suomalaisen miehen täytyy olla vähintään yksi talo rakentanut tai sen betonista saakka remontoinut, että voi sitten jutella remonttiasioista toisten suomalaismiesten kanssa. 15 vuotta sitten oli inttijutut, sitten tuli opiskelujutut, sitten odotusjutut, sitten vauvajutut ja nyt on vihdoin remonttijuttujen aika. Näin minusta tehdään pikkuhiljaa aitoa suomalaista miestä!

Suunnitteluvaihe

Itse en tajua juuri mitään LVI-, sähkö- tai arkkitehtikuvista. Sen sijaan näistä Neliömetri.com –suunnittelutoimiston Jennin kuvista tajuan jo paljonkin! Tämän näköistä siis pitäisi talosta tulla.

screenshot_146

Olohuone ja näkymä keittiöön. Yllättävää kyllä, talossamme keittiö nousee isoon rooliin. Isoimpia muutoksia on avata yksi kantava seinä (takan yläpuolelta), joka tekee keittiöstä ja olohuoneesta tavallaan yhtenäistä tilaa.

 

screenshot_145

Maallikkokin ymmärtää näitä kuvia katsellessaan, mitä remontin lopputuloksena pitäisi olla. Suosittelen ehdottomasti sisustussuunnittelijan palveluita!

 

Keittiö_1

Tässä ajatusta keittiöstä. Entinen eteinen ja eteisaula avataan kokonaan keittiön käyttöön. Täällä me vietämme eniten aikaamme. Monet keittiötoimittajat mallintavat myös tarjouksen yhteyteen keittiön. Tämä on mainio keino visualisoida lopputulos ja kuukausia etukäteen.

 

Aloitimme suunnittelun kolmisen kuukautta sitten Jennin kanssa. Kävimme kohteessa pari kertaa, Jenni otti mitat, luki ajatuksemme ja tuotti todella valmista suunnitelmaa. Ajattelin, että näillähän ollaan jo pitkällä! Annetaan kuvat tekijöille ja katsellaan päälle.

Ei aivan.

Tarvitaan rakennuslupaa varten arkkitehtikuvat, kantavien seinien muutoksista sekä lasilaajennuksesta rakennesuunnitelmat, urakoitsijoille työohjeet, sähkö- ja LVI-kuvat. Ja lisäksi vastaava mestari katsomaan koko homman päälle. Yhtäkkiä olinkin siis johtamassa projektia alalla, josta minulla ei ole mitään kokemusta.

Tätä projektia nyt kokoon potkiessa on herättänyt minussa ihmetystä eniten se, että miksi yksikään taho ei tarjoa kokonaisvaltaista remonttiprojektia. Vai tarjoaako? Kun esimerkiksi arkkitehti saa homman valmiiksi, toteaa vastaava mestari, että tarvitaan rakennesuunnittelija. No löytyykö arkkitehtitoimistosta sellaista? Ei löydy – voivat kyllä vinkata joitain. Sama juttu sähkö- ja LVI-suunnitelmien kanssa. Ja mites ne urakoitsijat? Jonkun pitäisi kaikki tämä vielä rakentaakin. Tosin erikseen tulee sitten sähkömiehet. Onko sulla jo sellainen? Entä mites tasoitemies? Laattamies? Parkettimies? Kuka toimittaa lasit?

Tuntuu siltä, että sujuvasti remonttiprojektin aloittaa ainoastaan sellainen kaveri, joka on itse ollut alalla vähintään kymmenen vuotta ja kontaktiverkosto on valmiina.

Meidän tapauksessamme halusimme vastaavan mestarin, joka hoitaa tällaisen henkilön virkaa ja sellaisen löysimmekin – yllättäen Zürichistä. Olin Turun yrittäjien matkan ”oppaana” pari päivää ja juttelin Kimmo Sarametsä –nimisen kaverin kanssa. Hän oli sattumoisin juurikin etsimämme kaveri ja hänen kauttaan on nyt löytynyt kaikki tarvittavat suunnittelijat.

Kilpailutusvaihe

Sitten piti etsiä urakoitsija. Aloitin etsinnän toukokuussa ja ajattelin olevani ajoissa, sillä rakentaminen pitäisi aloittaa elokuussa. Hommaa hankaloitti 2000 km etäisyys, sillä asuimme silloin vielä Sveitsissä.

Työmatkalla Suomessa käydessäni järjestin talolla yhteiskatselmuksen, johon saapui seitsemän urakoitsijaehdokasta. Minulla oli vain yllä olevat sisustuskuvat sekä arkkitehdin piirros laajennusosasta ja sisäkuvat, joita ei oltu päivitetty. Huomasin tilaisuudessa pian, että minua pommitettiin kysymyksillä, joihin en osannut vastata.

 

”Tuleeko maalämpö?”

 ”En tiedä. Ehkä.”

 ”Jos tulee, niin roilotetaanko?”

 ”Hmm… mitä roilottaminen tarkoittaa?”

Tähän malliin kiersimme talon ja lupasin toimittaa kaikki suunnitelmat parissa viikossa. Pikkuhiljaa, elokuun puolivälissä, ne alkavat nyt olla valmiina. Ei siis ihme, että seitsemästä kiinnostuneesta vain kolme vastasi tarjouspyyntöön.

Urakoitsijaksi valitsimme Erkki Martinin FixTec Katto&Koti Oy:n. He näkivät paljon vaivaa tarjouksen laskemiseen, mittasivat kaikki pinta-alat ja osoittivat muutenkin asenteellaan olevansa innokkaita remontin toteuttamaan. Yhtenäiset työasut toi ammattimaisen fiiliksen. Ja lisäbonuksena mainittakoon, että firma on nuoren yrittäjän. Valitsen mielelläni kaltaisiani.

Purkuvaihe

Olin kuvitellut, että omakotitalon purkaminen on jotenkin vaikeaa. Mutta ei se ole. Hommassa pärjäsi lekalla, moskalla (pienempi leka), akkuporakoneella ja parilla sorkkaraudalla. Loppuvaiheessa purkajan parhaaksi kaveriksi muodostui piikkausvasara (uusi, oppimani termi), jolla voi purkaa ihan mitä vain. Ja lisäksi siitä lähtee kunnon työn ääni. Sillä kun piikaa tiilitakkaa palasiksi, tulee todella miehekäs olo J

Ehkä oman ilonsa purkamiseen toi myös tieto siitä, että purkaa jotain appiukon vaivalla rakentamaa… 😉

Helle teki työstä elokuussa vallan lämmintä, mutta tätä kirjoittaessa (13.8.2014) on talo purettu käytännössä betoniin saakka. Muutamia väliseiniäkin kaadettiin, mutta yhden kantavan seinän purku ja tuenta pitää jättää ammattilaisille.

Koska suurin osa tavarasta oli 25 vuotta vanhaa, ei talosta juuri hyödynnettävää jäänyt. Peilejä, altaita, hanoja, kiukaan ja muuta vastaavaa laitoin syrjään ja ajattelin kaupata halukkaille.

WP_20140812_18_57_05_Pro

Tähän tulee uusi keittiö. Vasemmalla oleva seinä avataan olohuoneeseen. Tarvitseeko joku muuten isoa kotikylmiötä? Toimii ja saa hakea pois…

 

WP_20140725_15_41_36_Pro

 

WP_20140812_18_56_34_Pro

Purettu takka näkyy seinässä vielä jälkenä. Tilalle tulee matala ja tyylikäs uusi. Samalla näkymä keittiöön aukeaa.

Ostovaihe

Nyt purkuvaiheen jälkeen on alkanut ostovaihe. Tähän vaimonikin osallistuu. Pitää ostaa takka. Pitää valita toimittaja teräs-lasiseinälle. Pitää valita laatat, keittiötoimittaja, kiintokalusteet, valaisimet jne. jne.

Monessa asiassa sisustussuunnittelijamme Jenni on ollut korvaamaton. Hän on etsinyt sopivat spotit, jalkavalaisimet ja ehdottanut kattopaneeleita. Hänen avullaan olemme päässeet alkuun

Yrittäjänä minut on yllättänyt ostamisen vaikeus. Tai myymisen totaalinen puute. Etsimästämme takasta laitoin tarjouspyynnön viidelle takkatoimittajalle. Yksi vastasi, että ei löydy ja toinen vastasi, että löytyy. Kolme ei ole reagoinut mitenkään kolmeen viikkoon. Voinette arvata, että kaupan teki se, joka vastasi sähköpostiin – ja myös palveli asiallisesti. Tällä kertaa se oli Takkauunit Piilola. Keittiötoimittajaksi valitsimme Gloria keittiöt. Sielläkin asioimme suoraan yrittäjän kanssa ja palvelu pelaa.

Myyntihaluttomuuteen olen törmännyt yllättävän monen toimittajan kanssa. Ostaminen on tosi hankalaa, jos sinulle ei haluta myydä. Ilmeisesti Suomen rakennusalalla menee liian hyvin ja kauppaa tulee ovista ja ikkunoista. Hyvä niin.

Pieni pyyntö kaikille teille, jotka ette tarvitse lisää asiakkaita: voitteko ottaa nettisivuiltanne yhteydenottopyyntökehoitukset ja myynnin yhteystiedot pois? Hämäävät vain ostohalukkaita.

Rakennusvaihe – jouluksi kotiin

Nyt alkaa se mielenkiintoisin vaihe, eli rakentaminen. Tähän loppuu omat taidot ja saamme seurata, kuinka (toivottavasti) FixTecin pojat ylittävät odotuksemme. ”Jouluksi kotiin” oli heidän lupauksensa. Ja vuosi 2014 oli myös mainittuna tarjouksessa… J

Tästä se lähtee – remonttiblogin pitäminen!

Sitä ennen on kuitenkin vielä yksi haaste. Haute Route, joka alkaa tänään Venetsiasta! 900 kilometriä ja yli 20 000 nousumetriä odottaa minua ja polkupyötääni seuraavan seitsemän päivän aikana. Taitaa olla jopa rankempaa kuin tiilien roudaaminen.

Petri Hollmén

Muuttaminen Sveitsissä tai Sveitsistä

WP_20140708_001

Elämme nyt muuttolaatikoiden keskellä. Muuttaminen on aina mukavaa. Saa käytyä läpi valtavan määrän tavaraa ja arvioitua omia hankintojaan jälkikäteen kriittisesti. Muuttaessa oppii paljon itsestään. Jos oppia osaa oikein hyödyntää, säästää elämässä valtavan määrän rahaa ja luontoa, kun osaa arvioida jo kaupassa todellista tarvetta. Usein muuttavalle kehittyy ns. muuttajan katse. Muuton lähestyessä kynnys hankkia mitään uutta kasvaa valtavan suureksi. Silmä ei kaupassa edes osu sellaisiin tavaroihin, jotka eivät ole täysin välttämättömiä. Jos saman asenteen pitää läpi elämän, ei turhaa tavaraa kerry nurkkiin. (Toim. Huom. Urheilutavarat eivät koskaan ole turhia.)

Sveitsissä muuttaminen on periaatteessa ihan samanlaista kuin missä tahansa muuallakin, kunhan ottaa huomioon kaksi perustavanlaatuista eroa esimerkiksi Suomeen.

1)   Vuokralainen on velvollinen jättämään asunnon täysin samassa kunnossa kuin sen sai.
2)   Sveitsissä on ”viralliset muuttopäivät”, jotka ovat 31.3. ja 30.6. sekä 30.9.

Ensimmäinen kohta todellakin tarkoittaa sitä mitä siinä sanotaan. Esimerkiksi me olimme onnekkaita ja muutimme täysin uuteen asuntoon kolme vuotta sitten. Viimeiset kaksi – kolme viikkoa olemme käyttäneet asunnon alkuperäiskuntoon palauttamiseen. Kaikki seinät tulee pestä. Jos ne eivät lähde puhtaaksi, tulee ne maalata tai maalauttaa alkuperäisiksi. Kaikki ruuvien reiät täytetään, hiotaan tasaiseksi ja paikkamaalataan. Kaikki kiinteästi jälkikäteen asennetut huonekalut tulee joko poistaa tai sopia seuraavan vuokralaisen kanssa etukäteen niiden jättämisestä. Tämä koskee myös meillä esim. varastotiloja, joka oli tullessamme tyhjä ja johon asensin hyllyt. Onneksi seuraavakin vuokralainen haluaa mieluummin säilyttää tavaransa hyllyillä kuin lattialla, niin en joudu niitä sieltä purkamaan.

Loppusiivous tarkoittaa todella perusteellista siivousta lattiasta kattoon. Usein loppusiivouksen tekee yritys, joka sitten vastaa lopputuloksesta. Tällaisen hinta olisi asunnossamme ollut kuitenkin useamman tuhat frangia, joten päätimme tehdä itse. Saa nähdä meneekö läpi. Jääkaappiin olen tilaillut uuden saranan ja pullotelineen, kun ne ovat menneet käytössämme huonoon kuntoon. Seiniä on hinkattu ”ihmesienellä” jo useamman päivän ja tänään rouva siisti nurmikon.

Niin, siis nurmikon. Sattui nimittäin niin, että lapset pelasivat jalkapalloa takapihallamme aika aktiivisesti. Kuuma kesä ja jatkuva kulutus teki nurmikon laikukkaaksi ja eräänä aamuna, lukiessani meilejä takapihan sohvalla, marssi puutarhaamme täti, joka tuijotti nurmikkoa. Hän ei huomannut minua ja kysyinkin, että voinko auttaa häntä. Täti säpsähti ja totesi tarkistavansa nurmikkoa. Yllään hänellä oli jonkun puutarhuriliikkeen uniformu. Viikon kuluttua vuokranantajamme ilmoitti, että ”Rasenkontrollin” (siis nurmikkotarkastuksen) tuloksena hän sai kustannusarvion 600 frangia. Minä kysyin, että mistä. No, nurmikon palauttamisesta uuden veroiseksi.

Oletin toki uudenveroisena palauttamisen koskevan asuntoa, mutta että nurmikkokin… Ajoin Bauhausiin, ostin satasella multaa ja siemeniä sekä kuvan mukaiset nurmikonilmauskengät (okei, tässä kohtaa muuttajan katse petti – ilmankin olisi pärjännyt) ja kylvin nurmikon uusiksi. Kaksi viikkoa myöhemmin on takapihamme taas kuin uusi ja kelvannee uudellekin vuokralaiselle.

WP_20140709_001

Kelvannee?

Mitä enemmän tätä systeemiä ajattelee, sen hienompi se on. Omista jäljistään joutuu kantamaan vastuun ja uuteen asuntoon muuttava pääsee suoraan siistiin asuntoon.

Viralliset muuttopäivät Sveitsissä

Onneksemme meillä ja vuokranantajalla on aina synkannut, joten emme ole aina menneet kaikkien standardien mukaisesti. Mutta jos siis olisimme menneet, niin olisimme voineet muuttaa vain virallisina muuttopäivinä (lisätietoa mm. täällä: http://www.auswandern-schweiz.net/wohnungssuche), joita on kolme vuodessa. Suuri osa sopimuksista on päivätty päättymään näinä päivinä ja sehän tietää kolmea joulua vuodessa muuttofirmoille, pakettiautovuokraamoille ja muuttosiivousyrittäjille. Muuttajille se tietää yhtä hyvin kiireistä päivää, kun vanha asunto tulee jättää aamupäivällä ja uusi vastaanottaa iltapäivällä. Muuttomatkan pituudesta huolimatta…

Meille rekka ajaa pihaan ensi viikon tiistaina, 15.7., eli emme mene syklissä tässäkään. Tosin silloin kun muutat näiden päivien ulkopuolella, olet käytännössä velvoitettu hankkimaan seuraavan vuokralaisen. Ellet toisin vuokranantajan kanssa neuvottele, kuten me teimme.

Takaisin Suomeen

Ulkosuomalaisena eläminen päättyy osaltamme siis ensi viikolla ja meistä tulee kaarinalaisia. Fiilikset on hieman sekalaiset. Aikansa kutakin ja nyt on seuraavan elämänvaiheen aika. Blogi voinee muuttaa muotoaan remonttiblogiksi, sillä seuraavat kuukaudet elämme remonttielämää.

Olin luvannut itselleni, että koskaan en remonttia lähde tekemään ja tässä sitä ollaan. Rakkaus siirtää vaikka vuoria – tai ainakin kivitaloja. Toisaalta, kun olen ihaillut Suunnittelutoimisto Neliömetrin Jennin meille piirtämiä havainnekuvia tulevasta talostamme, olen jopa hieman innostunut hommasta. Vuorimaisema, se on jonnekin pakko saada. Vaikkapa kylpyammeen taustaseinäksi. Kiipeilyseinä puolestaan sopisi autotalliin. Jotenkin tämä mäkien puuttuminen on kompensoitava… 🙂

screenshot_964

Tältä tulevan keittiömme pitäisi näyttää.

screenshot_965

Tuleva olohuoneemme

Tuleva kylppäri. Vuoristokuva sopisi kylpyammeen taakse, eikö? Sauna tehdään pihalle, vanhaan viinikellariin.

Tuleva kylppäri. Vuoristokuva sopisi kylpyammeen taakse, eikö? Sauna tehdään pihalle, vanhaan viinikellariin.

 

Switzerland is over and out. Tosin kyllä me tänne vielä palataan!

Petri