Menimme tänään kahden poikani (5v ja 8v) kanssa pelaamaan frisbeegolfia Kaarinan keskurille. Ennen meitä oli lähdössä yksinäinen pelaaja ja niinpä kysyin, haluaisiko hän kenties kiertää kimpassa. 

Hän lähti mukaamme ilomielin: ”Mukavampaahan se on seurassa pelata kuin yksinään kiertää”, tokaisi hän.

Toisella väylällä alkoi pelikaverimme kannustaa poikiani:

”On se hienoa, että noin nuorina aloittivat!” 

”Tuossa iässä heitotkin oppii ihan käden käänteessä. Toisin on asia minun iässäni. Minulla on vain tämä kämmenheitto hyvä, rystyä en taida enää oppiakaan.”

”Kun tulette pojat minun ikääni, niin heitotkin kantavat ihan eri lailla. Voimaa te nimittäin tarvitsette lisää.”

Seurasin tätä uutta tuttavuuttamme hymy huulilla. Hän kävi nimittäin jo alakoulun viidettä luokkaa.