Kahden viikon tauko (erittäin aikaisessa) aamu-urheilussa teki terää. Viime viikko kului hiihtolomalla ja sitä(kin) edellisellä viikolla lapsilla oli lomaa, joten minun ei tarvinnut olla lenkiltä takaisin aamulla seitsemältä.
Talveen on mahtunut sateisia aamuja, sumuisia aamuja ja paljon pimeitä aamuja. Tänään oli fiilis täysin erilainen, kun ennen seitsemää pystyi jo hyvin polkemaan ilman valoa. Eihän tuo aamu-aurinko nyt vielä häikäissyt, mutta valaisi kuitenkin. Varmaan kuukauden päästä täytyy aamulla jo käyttää aurinkolaseja. Näin ainakin toivon!
Perjantaikokin blogi 