Kirjoitan monesta syystä. Usein kirjoittaminen on osa ajatteluprosessia. Lastenisuusta.fi -blogia kirjoitan vain, jotta muistaisin hauskat hetket tulevaisuudessakin. Ajattelin, että siitä voisi olla iloa lapsillenikin joskus, kun ovat aikuisia.
En kuvitellut, että ilo tulisi jo nyt.
Eilen lapset kysyivät minulta, että voinko lukea heille blogiani. Luin heille iltasaduksi heidän omia tokaisujaan. Ulvoivat naurusta. Huono iltasatu, mutta hauskaa oli. Tänään pyysivät samat tarinat uusiksi. Ja sama nauru. Päivällä Julia pyysi iPadin ja kysyi, saako lukea blogiani. Luki ääneen veljilleen. Ja nauroivat.
Sain jo ison palkinnon pienestä kirjoittamisen vaivasta.
Perjantaikokin blogi 