Kommunikoinnin sietämätön keveys

Kuva

Ei riitä, että osaat kieltä. Kommunikoidaksesi pitää tuntea myös kielialueen kulttuuri ja käytöstavat.

Saksankielisissä maissa teititellään. Oliverin Kindergarten-opettajalle, joka on ikäiseni naisihminen, minä olen Herr Hollmén ja hän on Frau Schultess. Tavatessa kätellään ja heitetään fraut ja herrit jo luontevasti. Minulle sopii monikon kolmannessa puhuminen, sillä se on verbien taivutusmuodoista helpoin. Pari vuotta sitten harmitti, kun naapuri teki sinunkaupat heti. Pitikin opetalla sanomaan ”du” (sinä) ja ”ihr” (te), eikä voinut käyttää kaikkivoipaa ”Sie”tä (teitittelymuoto tai monikon kolmas).

Kirjallinen kommunikointi on eri juttu. Siinä teititellään aina. Ja ollaan erittäin kohteliaita. Mutta ongelma on, että nimestä ei aina pysty päättelemään, meilailenko Herr vai Frau -puolen kanssa. Itse olen lähes aina Frau Hollmén. Ilmeisesti ”Petri” viittaa etunimenä enemmän naiseen kuin mieheen. Olen jo sopeutunut uuteen rooliini. Jopa paikallisen Coop-kaupan bonuskortti tuli Frau Petri Hollménille.

Mutta mitä teen, kun vastapuoli tuntuu vaihtavan sukunimeään jokaiseen meiliin?

Sain Oliverin Kindergartenin yhdeltä opettajalta kirjeen ja piti sopia tapaaminen. Paperikirjeen allekirjoittajana oli ”Frau Görn”. Meiliosoitteessa sukunimi oli muotoa ”goern”. Aloitin viestini siis ”Sehr geehrte Frau Görn…

Hän vastasi. Allekirjoitus kertoi sukunimeksi ”Körn”. Meiliosoitteessa sukunimi oli muuttunut muotoon ”koeberlin”.

Viimeistään tässä vaiheessa suomalainen sekosi. Hiiteen kohteliaisuudet, johan tässä on meilejä vaihdeltu. Vastasin perisveitsiläisittäin:

Grüezi!

Pyydän anteeksi Frau Görn / Körn / Köberliniltä, jos röstit menivät väärään kurkkuun. Olen vain tällainen jäyhä ja hiljainen suomalaismies.

Perjantaikokki

Ps. kuten alla olevista kuvista voi päätellä, emme vaimon kanssa ole mitenkään erityisen tyypillinen pariskunta… mutta on siitä Frau-Petrinä olemisesta myös hyötyä! Voi rauhassa jättää autonsa aina näille kaupan oven vieressä oleville, extra-leveille Frau-parkkipaikoille!

Kuva

Kuva

2 kommenttia artikkeliin ”Kommunikoinnin sietämätön keveys

  1. Voi Petri, yli 30 vuotta Sveitsissä asuneena minua herroitellaan edelleenkin. Tai etunimeäni luullaan sukunimeksi. Kerrankin työkaveri yhdisti hihitellen puhelun ja sanoi kysytyn Herr B:tä. Vastasin pelkällä sukunimellä ja puhelimesta kuului pirteä Grüezi Herr B. Jatkoimme keskustelua, ja jossain vaiheessa soittaja totesi epävarmasti, että te taidattekin olla naishenkilö. Sekunnin murto-osan harkitsin vastata, että ei toki, minulla kun vain on niin korkea ääni :-). Vinkki, jollet tiedä, onko vastaanottaja mies vai nainen, niin meileihin voit kirjoittaa alkutervehdykseksi Guten Tag ja virallisiin kirjeisiin tulee monikossa Sehr geehrte Damen und Herren.

    Terveisin Tuovi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s