***EDIT 4.1.2013 – kiitos kaikille meitä auttaneille. Saimme ennätysajassa 24 hakemusta ja haastattelut on jo käynnissä! Haku siis suljettu toistaiseksi.***
Nykyinen au pairimme joutuu palaamaan Suomeen yllättäen perhesyistä ja tarvitsemme au pairia 21.1.2013 alkaen. Linkkiä saa jakaa omissa kanavissa vapaasti.
Pitkästä, hyvin pitkästä aikaa, istun koneeni ääressä kirjoittamassa tätä blogia. Nautinnollinen olotila, pari lasia viiniä alla ja loma edessä. Pieni syyllisyys hiljaisuudesta istuu olkapäällä. Hätistän sen pois ja katson eteenpäin.
Näen vain huomiseen, sillä Maya-kalenteri päättyy parin tunnin päähän. Ilmassa on maailmanlopun meininkiä. Siksipä minäkin voisin kirjoittaa tähän ihan mitä tahansa, koska eihän teitä ole huomenna enää olemassa. En usko, että sähköpostikaan toimii maailmanlopun jälkeen. Tai tiedä siitä, bitit ovat ehkä ikuisia. Sanotaanhan, että nettiin jää jälki ikuisesti. Teksti eetteriin siis vain!
Vaimoni on nimeltään Maija ja hänen kalenterissaan lukee, että huomenna (siis tänään, kun toivottavasti luet tätä) mennään Suomeen. Kumpaa nyt sitten uskoa: Mayaa vai Maijaa? Uskoin vaimoa ja pakkasin varmuuden vuoksi omatkin tavarat.
On taas yksi vuosi paketissa. En oikein ymmärrä tätä nykyistä olotilaa, koska jotenkin vuodet ovat lyhentyneet ja lapset vanhenevat kovaa vauhtia. Itse en. Vanhimpamme osaa sekä lukea että kirjoittaa, puhua sveitsinsaksaa (oikein kunnon kurkkurohinalla) ja kyseenalaistaa isän ajatukset. Ihan varmoja maailmanlopun merkkejä.
Keskimmäinen puolestaan suhaa kuin kala vedessä Kindergartenissa, fillaroi sateella ja paisteella ”Chindsgi”-matkat, nauraa ja hymyilee sekä huutaa ”Ich da”, vaikka ei juuri kieltä tajuakaan. Kyllä. Maailmanloppuhan se tällä menolla tulee.
Nuorimmaisemme taas on vakuuttanut sveitsiläisnaapurit maailmanlopusta jo aikoja sitten. Maapallo on nimittäin lämmennyt kymmeniä asteita, kun pikkupojatkin viihtyvät ulkosalla T-paitasillaan vielä joulukuussa. Lopunalkua, sanovat.
Vuosi on ollut hyvä. Niin hyvä, että jos huomenna (tai tänään, kun tätä et enää ole lukemassa) pallomme avaruudesta poistuu, niin ei jää harmittamaan. Tai ehkä olen vain niin yksinkertainen ihminen, että päähäni ei niitä huonoja asioita montaa kerrallaan mahdu. Lapsemme ovat kasvaneet, olleet terveitä ja oppineet vaikka mitä. Vaimo on pärjännyt omassa työssään mainiosti, opettanut paikallisille hieman vauhdikkaampaa tutkimusta (sekä riehakkaampia illanviettotapoja.) Itsekin olen löytämässä paikkaani tässä yhteiskunnassa. Ennen kaikkea olen nauttinut mahdollisuudesta elää lasteni kanssa aamiaisesta nukkumaanmenoon. Joskus olen saanut tarjota turvaa myös öisin. En vaihtaisi pois, enkä mitään jää katumaan, jos se maailmanloppu nyt sitten tulikin.
Näiden ihmisten kanssa on ollut upea tehdä töitä ja olen heille suuren kiitoksen velkaa siitä, että voin toteuttaa unelmaani yrittäjänä ja vaimoni omaansa ulkomaankomennuksella. Julkinen ja iso kiitos!
Muuta en voi sanoa, kuin että kiitos! Kiitos myös sinulle, että olet ollut mukana, kannustanut ja antanut palautetta. Tahti välillä hyytyy, välillä taas kiihtyy. Näinhän se aina menee. Pysy mukana myös ensi vuonna!
Hyvää joulua – nauti lähimmäistesi seurasta,
Perjantaikokki
Inkiväärihaukikeitto
Sananen hauelle. Ranskassa sinä maksat 50€ kilo ja olet arvokala parhaimmasta päästä. Älä masennu, vaikka moni suomalainen pitää sinua rantarosvona, kuivana tai ruotoisana. Syy ei ole sinussa, vaan siinä suomalaisessa. Laiskuuttaan ei ole opetellut sinua valmistamaan. Hänelle maistuu varmasti enemmän jauhettu sei, joka on pyöritelty korppujauhoissa, esipaistettu, pakastettu ja rahdattu parin tuhannen kilometrin päähän. Suotakoon se hänelle. Ollaan me vain hiljaa ja nautitaan upeasta lihastasi, kalastamisesi tuomasta jännityksestä ja taistelun tiimellyksestä.
Reseptissä tarvitset ruodottomaksi perattua haukea. Se ei ole vaikeaa. Katso vaikka alta!
AINEKSET
– 400 g ruodotonta haukea
– 2 rkl inkiväärimurskaa
– pieni pala chiliä
– 2 isoa perunaa (keittoon sopivaa)
– 2 isoa porkkanaa
– ½ purjo
– 20 jättikatkarapua kuorittuna ja suolet poistettuna
– 2 dl kermaa
– 1 l kalalientä (1 rkl kalafondia, 1 l vettä)
– merisuolaa ja mustapippuria myllystä
VALMISTUS
Leikkaa hauki suuhun sopiviksi paloiksi. Jauha päälle merisuolaa ja mustapippuria. Pilko chili pieneksi ja sekoita yhdessä inkiväärin kanssa hauen joukkoon. Laita maustumaan jääkaappiin esim. tunniksi.
Kuori perunat ja siivut ohuiksi siivuiksi. Tee sama porkkanoille ja purjolle. Saat itämaista tunnelmaa, kun leikkaat kasvikset vinoon siivuiksi. Keitä kasvikset ”al dente” kalaliemessä. Lisää kerma, tarkista suola ja lisää lopuksi haukisiivut sekä katkaravut. Älä keitä enää, vaan anna kalojen kypsyä muutama minuutti kuumassa liemessä. Tarjoa heti!
Keitossa on mukava chili-inkivääri –twist, vaikka onkin aivan tavallinen kalakeitto. Lohi tähän ei sovi missään nimessä, mutta jos haukea et saa, käytä jotain muuta kiinteälihaista, vaaleaa kalaa. Herkullista joulua!
Pyöräily on upea laji, koska sitä voi harrastaa melkein millaisella menopelillä tahansa.
VÄÄRIN! Otetaas uusiksi.
Pyöräily on upea laji, koska siinä pitää olla kevyin pyörä, ohuimmat kumit, paljon erilaisia trikoita, pullotelineet sävysävyyn rungon värityksen kanssa ja aurinkolasien sangat tulee aina pitää kypärän hihnojen yläpuolella.
Olenko MAMIL?
Tämä ilmiö on huomattu myös Isossa-Britanniassa, jossa fillarivarusteiden ja fillareiden kauppa käy kuumana. Kohderyhmänä ovat ”MAMIL”it. Tiedäthän, kun on ”Dinkkuja” (Double Income, No Kids) ja muita lyhenteitä kuvaamaan erilaisia ihmisryhmiä, niin nyt on myös fillaristeista luotu omansa. MAMIL on ”Middle Aged Man In Lycra”. Siis suomeksi: Trikoihin Pukeutuva Keski-Ikäinen Mies, siis TPKIM. Tällaiselle miehelle trikoihin (tai muihin varusteisiin) kuluva raha ei tunnu missään ja joka ikinen pyöräilyyn liittyvä kulu on perusteltavissa pelkästään sillä, että se liittyy pyöräilyyn. Hän lukee Velominatin (http://www.velominati.com/the-rules/) sääntöjä säännöllisesti, kuin uskova raamattua ja noudattaa niitä orjallisesti. MAMILille vähintään yhtä tärkeää kuin polkea pyörää, on näyttää hyvältä, kun polkee pyörää.
Minä en ole sellainen. Määritelmän mukaan MAMIL on 35 – 55 -vuotias. Minä olen vasta 33.
Muut oireet tunnustan. Mietin tosin oireitani ja löysin yhtäläisyyksiä naisten maailmasta.
Nainen on visualisti
Jos nainen sisustaa kotia kauniiksi, on hän visualisti ja ”hänellä on silmää”. Jos naista häiritsee ulkokukkaruukkujen eriparisuus, ostaa hän kaksi samanlaista ja hylkää vanhat. Tällöin hän haluaa symmetriaa kotiinsa. Ja symmetriahan on aina hyvä. Jin ja Jang, Fengshui ja silleen. Nainen vaihtaa kesäverhot talviverhoiksi, koska samoja verhoja ei todellakaan voi katsella vuodet läpeensä. Koskaan ei nainen voisi elää kodissa, jossa olisi keittiön ikkunassa eripari verhot. Ei, eripariverhotus ei tule kyseeseen. Mitä kävisi harmonialle ja Fengshuille ja muille? Eripariverhottajat eivät ole huudossa sisustuspiireissä.
Kun minä hylkäsin (tai itse asiassa siirsin toiseen pyörään) hiilikuituisen Trek-maantiepyöräni (täysin käyttökelpoisen) pullotelineen, ostaakseni kaksi uutta (á 7 €), paremmin runkoväritykseen sopivaa pullotelinettä, en viitsinyt mainita asiasta vaimolleni. Olisin leimaantunut kaameaksi kamahomoksi.
Mutta sitten jäin kiinni käydessämme yhdessä kaupassa ja ostaessani kaksi samanlaista juomapulloa á 2,90 frangia. Kokeneet ovat minua nimittäin opettaneet, että Velominati ei harrasta eriparipullotusta, sillä se ei ole harmonista, eikä kokonaisuus ole tasapainossa.
Sain kuulla, kuinka turhamainen olen, sillä keittiömme kaapissa on urheilujuomapulloja moneen lähtöön. Koitin inttää, että ei ole yhtään paria, vaan kaikki ovat keskenään erilaisia. Koitin vedota myös kukkaruukuttamiseen.
Vaimoni vain nauroi. Hän on estetiikko ja visualisti. Minä olen hieman turhamainen kamahomo.
Mutta ylpeä siitä.
Tunnistin tautini jo 2007, jolloin teetin itselleni ja ystävälleni Jannelle (kaamea kamahomo hänkin) paidat, joissa julistetaan, että tätä taipumusta ei tarvitse hävetä.
Perjantaikokin blogi 