Miten nyt suosin kotimaista? – Hedelmäinen kanavuoka

Taloussanomat kertoi viime viikon perjantaina, että S-ryhmä lupaa paljastaa oman private label-sarjansa (Rainbow) tuotteiden alkuperämaan.

Hyvä niin. Ja outoa, että se tehdään vasta nyt.

Suomessa pyrin suosimaan kotimaista, eli suomalaista. Tai ainakin kohtalaisen lähellä tuotettua ruokaa. Ruotsikin oli vielä ihan OK. Mutta mitä nyt, kun Suomeen on matkaa 2000 kilometriä? Suomessa en olisi ajatellutkaan ostavani saksalaista lihaa, jos suomalaistakin oli tarjolla. Tavallaan sitä ajatteli, että saksalainen on varmasti jotenkin huonolaatuisempaa. Niin hyvin ”Suosi suomalaista” –kotimaisuuskampanjat ovat ajatteluani muokanneet.

Täällä Euroopan keskellä alkuperämaat ovat mielestäni paljon paremmin merkattu – oli kyseessä sitten kaupan oma tuotesarja tai joku muu brändi. Suomalainen poro reissaa 800 – 900 kilometriä eteläsuomalaisen nautiskelijan pöytään. Täällä saman matkan sisään mahtuu ainakin Sveitsi, Italia, Ranska, Itävalta, Saksa, Luxemburg, Belgia, Hollanti, Tsekki, Slovakia, Puola, Slovenia, Unkari, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Andorra ja Liechtenstein. Nipin napin 900 km säde yltää Zürichistä Englannin rannikolle ja Espanjan koilliskolkkaankin. Mikä siis on kotimaisuuden merkitys ja mikä lähiruokaa?

Sveitsiläisestä joutuu maksamaan enemmän – onhan maa tunnettu huippulaadustaan. Ja sveitsiläisten mielestä se koskee luonnollisesti aivan kaikkea.  Mutta muuten olen joutunut heittämään kotimaa-ajattelun romukoppaan ja keskittymään itse tuotteeseen. Miltä se näyttää, miltä tuoksuu ja miltä tuntuu. Se merkkaa paljon enemmän nykyään kuin lähtömaa.

Yllättipä yläkerran mukava naapurimmekin meidät perinpohjin tuomalla veljensä farmilta mansikoita, jotka olivat aivan loistavia! Kuin elokuvista. Punaisia, kiiltäviä, täydellisen mallisia ja erittäin hyvän makuisia. Ja mikä rakenne! Niitä ei oltu torimyyjän lapiolla lapattu kymmentä litraa pahvilaatikkoon nahjustumaan. Swiss quality.

Sinänsä kaupassakäynti ei Suomesta juuri eroa. K-ryhmää vastaa Coop-ryhmä ja S-ryhmää Migros, eli M-ryhmä. Kilpailijoita ei juuri ole. Molemmat ryhmät tarjoavat ruokakaupan, pankkipalvelut, urheilukaupat, kielikurssit, kokkikurssit ja lomat. Voit siis elää kehdosta hautaan M- tai C –ihmisenä sivuille vilkuilematta. Ja jännästi myös näiden C-ryhmän ja M-ryhmän private label-sarjat muistuttavat suomalaisten serkkujensa sarjoja. Vai mitä sanot esim. Coop-ryhmän premium-sarjan ja Pirkka Premiumin ulkonäöstä? Tai M-ryhmän ja S-ryhmän edullisimmista sarjoista? Onkohan Pirkka sittenkään niin suomalaiseen suuhun suunniteltua, kuin annetaan ymmärtää? Merkkaako hankintahinta sittenkin enemmän kuin lähdemaa?

Niin tai näin. Ostin lapsille kaurahiutaleita M-kaupasta ja keittelin aamupuurot. Lapset pitivät kuin… no, hullu puurosta. Itsekin maistoin ja puuro oli todella hyvää! Rapsakka rakenne hiutaleissa eikä lainkaan mitään liisteriä. Parempaa, kuin Suomessa – ajattelin.

Kurkkasin pussin kyljestä alkuperämaan. Pienellä luki:

Finnland

Ps. tämän viikon olen saanut nauttia suomalaisesta ruoasta ja illalla vielä paranee! Vietän kolme päivää Turussa, Rotisseurien kulttuurikapitulissa. Tuskin maltan odottaa tulevia makuelämyksiä!

Hedelmäinen kanavuoka

Meillä on yläkerrassa Kiva Naapuri. Kivan naapurin veljellä on maatila jossain vuoristossa ja aina silloin tällöin saamme sieltä tuliaisia. Kirsikoita, aprikooseja ja mansikoita. Kerran valmistin niistä tällaista hedelmäistä kanaa. Idea lähti siitä, että hedelmät piti käyttää pois ja samoin kanat. Joten uuniin vain!

RAAKA-AINEET

– 4 kanankoipea
– 6 pientä aprikoosia
– 10  kivetöntä viinirypälettä
– iso oksa rosmariinia
– 1 iso tomaatti
– 1 dl oliiviöljyä
– currya
– (parmesaania ja fenkolinsiemeniä)
– merisuolaa ja mustapippuria

VALMISTUS

Laita kanankoivet uunivuokaan. Pirskottele pinnalle kohtalaisesti oliiviöljyä ja hiero nahkaan suolaa ja pippuria. Puolita aprikoosit ja poista kivet. Puolita myös viinirypäleet. Revi rosmariininoksasta lehdet ja pilko tomaatti. Ripottele hedelmät, tomaatit ja rosmariinit kanojen päälle ja väliin, sinne tänne. Mausta pinta vielä currylla ja jos kaapissasi sattuu olemaan fenkolinsiemeniä ja parmesaania, niin laita niitä joukkoon. Parmesaani raastettuna pinnalle.

Lämmitä uuni 220 asteeseen ja laita kanavuoka uusiin. 10 minuutin jälkeen laske lämpö 180 asteeseen ja anna olla vielä 40 minuuttia. Tarjoa salaatin, riisin tai pastan kera.

Herkullista viikonloppua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s